Pikavipin riitauttaminen - pikavippi on usein sopimusehdoiltaan kohtuuton eikä sido kuluttajaa

Pikavippi on nopeasti myönnettävä, vakuudeton lainatuote, äkilliseen rahantarpeeseen. Näitä pikaluottoja on myönnetty usein ilman, että velallinen ei ole sen ehtoihin sitoutunut kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla. Jos pikavippi on näin ollen kohtuuton tai ehdoiltaan epäselvä, ei kuluttajan tarvitse maksaa luottoon sisältyvää korkoa, kuluja tai palkkioita. Kaikki kuluttajat tekemät suoritukset tuleekin kohdistaa velan pääomaan. Lisätietoja ja ohjeita kohtuuttoman pikavipin kohtuullistamiseksi tai mitätöimiseksi saat soittamalla velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min).

Kohtuuton luotto

Voit vastustaa luotonantajan kohtuuttomia vaatimuksia jo ennen kuin velan perintä on edennyt tuomioistuimeen saakka. Voit siis valittaa kohtuuttoman luoton luottoehdoista ja kuluista, vaikka olisit hoitanut luoton maksuerät ajallaan tai vaikka olisit saanut perintätoimistolta perintäkirjeitä. Edelleen voit riitauttaa velan, vaikka siitä olisi jo annettu yksipuolinen tuomio ja sitä perittäisiin ulosoton kautta. 

Yksipuolisen tuomion riitauttamiseen on syytä ottaa oikeudellinen avustaja – pyydä tarjous numerosta: velkapuhelin 0600 0 60010. 


ULOSOTTOVELKA – VIREILLÄ OLEVA ULOSOTTO 
Ulosotosta voit saada luettelon velallisen ulosottoasioista, maksuista ja velalliseen kohdistuneista toimenpiteistä. Vireillä olevat velallisen ulosottoasiat ovat ulosoton toimesta perittäviä velkoja, joita ei ole vielä maksettu loppuun. Vaikka luottoa on maksettu takaisin ajallaan tai siitä on saatu vasta perintätoimiston perintäkirjeitä, voit tehdä luotonantajalle reklamaation, jossa vaadit luotonantajan tai perintäyhtiön vaatimien luottokustannusten kohtuullistamista ainakin siltä osin, kun todellinen vuosikorko ylittää 50 prosenttia. Voit tarkistaa luoton todellisen vuosikoron määrän luotonantajan verkkopalvelusta tai luotonantajan sähköpostiisi toimittamasta luottosopimuksesta tai vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomakkeelta. On huomioitavaa, että jos koron määrä on eri sopimuksissa erilainen, voi kysymyksessä olla epäselvä luottoehto, joka oikeuttaa kohtuullistamiseen tai jopa kulujen poistamiseen. Asian riitauttaminen tuomioistuimessa sisältää kuluriskin. Pääsäännön mukaisesti riita-asian tuomioistuinkäsittelyssä hävinnyt osapuoli joutuu korvaamaan sekä omat että vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Jos vaatimus menestyy yli puolesta määrästä, tuomitaan oikeudenkäyntikulut yleensä hävinneen maksettavaksi tai joskus osapuolet vastaavat tällöin vain omista kuluistaan. Käytäntö vaihtelee ja kyseessä onkin ns. oikeudenkäyntikuluriski. Oikeudenkäynnissä voit hyödyntää laajan kotivakuutuksen yhteyteen myönnettyä oikeusturvavakuutusta. Jos sinulla ei ole vakuutusta ja olet vähävarainen, niin sinulla voi olla mahdollisuus saada valtion oikeusapua. Oikeudellinen avustajasi voi selvittää tätä mahdollisuutta tai voit kysyä oikeusavusta paikalliselta oikeusaputoimistolta. Oikeusapu on valtion ylläpitämä oikeudellinen palvelu henkilöille, jotka eivät taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse suoriutumaan palvelun kustannuksista. Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan veloituksetta tai osittaisella omavastuulla valtion varoista. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos oikeusapua hakevalla on oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata. Oikeusturvavakuutus on yleensä siis osana kotivakuutusta tai ammattiliiton vakuutusta. Pikavippi on nopeasti myönnettävä, vakuudeton lainatuote, äkilliseen rahantarpeeseen. Näitä pikaluottoja on myönnetty usein ilman, että velallinen ei ole sen ehtoihin sitoutunut kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla. Jos pikavippi on näin ollen kohtuuton tai ehdoiltaan epäselvä, ei kuluttajan tarvitse maksaa luottoon sisältyvää korkoa, kuluja tai palkkioita. Kaikki kuluttajat tekemät suoritukset tuleekin kohdistaa velan pääomaan. 

Lisätietoja ja ohjeita kohtuuttoman pikavipin kohtuullistamiseksi tai mitätöimiseksi saat soittamalla velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min)  - kerromme miten asiassa tulee toimia.


LUOTTOEHTOJEN KOHTUULLISTAMINEN 
Jos sopimuksen korkoehdot ovat kuluttajansuojalain 4 luvun ja sopimusehtodirektiivin perusteella kohtuuttomia, eivät ne sido kuluttajaa. Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Euroopan unionin oikeuskäytännön mukaisesti ja Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2015:60 kannanottojen mukaisesti luotto voidaan katsoa myönnetyn koroitta ja kuluitta. Tällöin, esimerkiksi korkeimman oikeuden tapauksessa oli kysymys luotosta, jonka nimelliskorko oli 118,80 prosenttia (nostopalkkiota ei ollut) ja todellinen vuosikorko 122,54 prosenttia. Luotonajankorko yhdessä kohtuuttoman nostopalkkion kanssa on myös kohtuutonta (kts. KKO 2015:60:n kohta 62). Luottoehdossa sovittu suuri luottokorko kohtuuttomalla nostopalkkioehdolla, yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Sopimusehtojen epäselvyys lisää osaltaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta kuluttajan kannalta. Euroopan unionin kuluttajalainsäädäntö ja sitä koskeva unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö ovat tuomioistuinta velvoittavaa oikeutta. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (jäljempänä sopimusehtodirektiivi) koskee sellaisia elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä sopimusehtoja, joista ei ole erikseen neuvoteltu. Sopimusehtodirektiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan tällaista sopimusehtoa pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jäsenvaltioiden on säädettävä, että elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisen sopimuksen kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajia niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja että sopimus jää muilta osin osapuolia sitovaksi, jos sopimus voi olla olemassa ilman kohtuuttomia ehtoja.” Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan direktiivillä 93/13 toteutettu suojajärjestelmä perustuu ajatukseen siitä, että kuluttaja on elinkeinonharjoittajaan nähden heikompi osapuoli sekä neuvotteluaseman että tietojen puolesta. Tämän heikomman aseman takia kohtuuttomat ehdot eivät direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdan mukaan sido kuluttajia. Kyseessä on pakottava säännös, jolla pyritään korvaamaan muodollinen tasapaino, joka sopimuksessa perustetaan sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välille, todellisella tasapainolla, jolla voidaan palauttaa sopimuspuolten välinen yhdenvertaisuus. 

Asiantuntijamme voi tutkia asian, kun otat yhteyttä puhelimitse. Tällöin huomioimme korot, kulut, käsittelymaksut, luottoajan korot, viivästyskorot sekä sopimusehdot kokonaisuudessaan. Erityisesti, jos luottoehdot ovat tulleet tiedoksi lainan nostamisen jälkeen tai sopimusta ei ole allekirjoitettu, on korkoja ja kuluja mahdollista mitätöidä tai kohtuullistaa. Luottosopimus ja sen vahvistamattomuus on oikeuskäytännössä ollut selvästi sellainen seikka, joka oikeuttaa kohtuullistamiseen (mm. KKO 2016:76 – Jollei luotonantaja ole huolehtinut siitä, että kuluttaja saa pysyvällä tavalla haltuunsa kuluttajaluottosopimuksen, luotonantaja ei saa periä minkäänlaisia luottokustannuksia).

Lisätietoja ja ohjeita tähän saat soittamalla velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min). 


LUOTTOKUSTANNUSTEN MITÄTÖIMINEN 
Jos kohtuuttomien luottokustannusten lisäksi luottokustannuksia koskevat ehdot on kerrottu markkinoinnissa tai luottoasiakirjoissa epäselvästi, voit vaatia luottokustannusten poistamista jopa kokonaan. Luottoasiakirjoja ovat vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomake, luottosopimus ja yleiset luottoehdot. Korkein oikeus on (KKO 2015:60 kohta 45) katsonut, että vakioehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se, onko elinkeinoharjoittajan antamien tietojen virheellisyys, puutteellisuus tai harhaanjohtavuus koskenut kuluttajan kannalta merkityksellistä seikkaa, kuten luotosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia tai mahdollisuutta purkaa sopimus. Pikaluottoyhtiöiden luottoasiakirjoissa on todettu olevan muun muassa seuraavia epäselvästi kerrottuja ehtoja, joiden perusteella asia voidaan mahdollisesti riitauttaa. Luottosopimuksissa luoton nimelliskorko on ilmoitettu kuukausikorkona tai muuten virheellisesti, todellinen vuosikorko tai nostopalkkion määrä on puuttunut luottoasiakirjoista tai ne on ilmoitettu virheellisesti tai luoton kokonaiskustannuksista on jätetty kertomatta luoton tyypillistä käyttöä kuvaavalla esimerkillä. Ehtojen selkeyden arvioinnissa merkitystä on sillä, jos luotonantaja ei ole toimittanut kuluttajalle luottoa koskevia ennakkotietoja kuluttajansuojalain edellyttämällä tavoin hyvissä ajoin pysyvällä tavalla ennen luottosopimuksen solmimista, esimerkiksi sähköpostilla. Kuluttajalta ei myöskään saa periä korkoa tai maksuja, jos niistä ei ole sovittu luottosopimuksessa tai luottosopimusta ei ole toimitettu kuluttajalle pysyvällä tavalla. Lisätietoja ja ohjeita tähän saat soittamalla velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min). 

Kiskonta ja hyvä luotonantotapa

Rikoslaki 36 luku 6 §:
Kiskonta
Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain kiskontarikoksia koskevilla säännöksillä pyritään ehkäisemään hädänalaisessa tai muutoin sopimuskumppaniaan heikommassa asemassa olevan henkilön taloudellinen hyväksikäyttäminen sopimussuhteessa. Siviilioikeudellista suojaa kiskontaa vastaan tarjoaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki, jonka 31 §:n mukaan kiskontaolosuhteissa syntynyt oikeustoimi on pätemätön. 

Luottokiskonnasta eli koronkiskonnasta säädetään 6 §:n 2 momentissa. Säännöksen mukaan kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka huomattavasti ylittää julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavassa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron. Lain esitöiden (HE 66/1988 vp) mukaan koron ottamisella tarkoitetaan koron tosiasiallista vastaanottamista, kun taas koron edustamisella tarkoitetaan sitä, että korosta on tehty sitova sopimus. Jälkimmäisessä tapauksessa ei edellytetä, että korko olisi erääntynyt maksettavaksi. 

Kuluttaja-asiamies on ottanut kantaa lainanmyöntämisaikoihin. Kuluttaja-asiamies on katsonut hyvän luotonantotavan edellyttävän, että lainapalvelu rajoitetaan sellaisiin kellonaikoihin, jotka eivät lisää harkitsematonta luotonottoa. Tämä vaatimuksen täyttämiseksi palvelun tulisi olla suljettuna arkisin kello 21—06 sekä viikonloppuisin ja pyhinä. Kuluttaja-asiamies on markkinaoikeudelle 16 päivänä tammikuuta 2008 tekemässään hakemuksessa katsonut, että lainan tarjoaminen ympäri vuorokauden on kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n yleislausekkeen vastaista. Markkinaoikeus ei ole tehnyt asiassa vielä päätöstä.

Oletko joutunut kiskonnan uhriksi - ota heti yhteyttä 0600 0 60010 (1,79 e/min)
(c)2020, All Rights Reserved
Osumalaskuri: 45851