KAIKKIEN LUOTTOJEN KOROT VOIVAT OLLA ENINTÄÄN 10% VAPUN JÄLKEEN - KOSKEE HEINÄKUUN ALUSTA LUKIEN MYÖS VANHOJA JATKUVIA LUOTTOJA

HE 53/2020 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia. Esityksen mukaan kuluttajaluottoja koskevia säännöksiä muutettaisiin väliaikaisesti COVID-19 -epidemiaan liittyvän poikkeustilan vuoksi. Poikkeustilan seurauksena on todennäköistä, että useat kuluttajat joutuvat entistäkin enemmän turvautumaan luottorahoitukseen. Esityksen tarkoituksena on heidän asemansa helpottamiseksi ja velkaongelmien vähentämiseksi varmistaa, että luotolle perittävä korko on maltillinen. Ehdotuksen mukaan muille kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluville luotoille paitsi hyödykesidonnaisille luotoille asetettaisiin tilapäinen 10 prosentin korkokatto. Korkokattoa koskevan sääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saisi korottaa sääntelyn voimassaoloaikana. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kaikkien kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluvien luottojen suoramarkkinoinnin sekä luotonvälittäjien omia palveluja koskevan suoramarkkinoinnin tilapäistä kieltämistä. Tältä osin tarkoituksena on estää se, että markkinointia kohdistettaisiin päällekäyvin keinoin suoraan äkillisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleviin kuluttajiin. Tilapäistä korkokattoa sovellettaisiin sekä lain voimaantulon jälkeen tehtäviin sopimuksiin että kahden kuukauden siirtymäajan jälkeen myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin siltä osin kuin kyse on lain soveltamisaikana tehtävistä luoton nostoista. Laki on tarkoitettu olemaan voimassa 1.5.2020—31.12.2020. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin liittyvään luoton käyttöön tilapäistä korkokattoa sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.7.2020 lukien.

Velka ulosotossa - vapaa kuukausi - Koronavirus (Edilex.fi)

Valtakunnanvoudinvirasto: Ulosotossa voidaan ottaa huomioon velallisen heikentynyt taloustilanne tietyin edellytyksin 
Koronaviruspandemia voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia monen henkilö- ja yritysvelallisen taloudelliseen tilanteeseen. Ulosottolaitos on saanut aihetta koskevia kyselyjä. Ulosotto noudattaa toiminnassaan voimassa olevia lakeja. Tämänhetkisen tiedon mukaan lainsäädäntöön ei ole tulossa muutoksia. Ulosotto toimii poikkeusoloissa voimassa olevan ulosottokaaren säädösten mukaan. Tämä mahdollistaa sen, että ulosottomies voi käyttää harkintavaltaa velallisen eduksi tietyissä tilanteissa. Näitä ovat vapaakuukauden myöntäminen tai ulosmittauksen rajoittaminen. Myös häätöjä voidaan tietyin edellytyksin lykätä. Olennaisesti heikentynyt maksukyky Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.  

Vapaakuukaudet 
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi eli vapaakuukauden ajaksi. Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa vain painavin perustein. Yritykseltä ulosmittauksen määrää voidaan säädösten nojalla rajoittaa, jotta velallinen voi jatkaa elinkeino- tai liiketoimintaa. 

Päätöksen kaikista edellä mainituista toimenpiteistä voi tehdä vain vastaava ulosottomies. Velallinen voi tehdä vapaakuukausihakemuksen, sekä hakemuksen palkan ulosmittauksen määrän rajoittamiseksi myös sähköisesti. Asiakkaita pyydetään asioimaan ulosottovirastojen kanssa ensisijaisesti sähköisesti tai puhelimitse. Virastoon ei saa tulla sairaana.

Takuusäätiö

PÄÄSTÄ VELAT ULOSOTTOON

Ulosotto voi olla helpotus tai jopa järkevää, jos lisävelkaantuminen päättyy sen myötä. Velat kasvavat ulosotossa korkoa, mutta myös velkojen maksu uudella velalla tulee kalliiksi. 

Ulosotto on toimiva tapa maksaa velat pois, jos velkoja ei ole kohtuuttoman paljon tuloihin verrattuna. Kysy ulosottomieheltä, kuinka kauan hän arvioi velkojesi lyhenemisen kestävän. Voit jouduttaa velkojen lyhenemistä maksamalla ulosmittauksen lisäksi vapaaehtoisesti ylimääräisiä maksusuorituksia, mikäli sinulla on siihen varaa. 

Jos velkojen lyheneminen ulosotossa näyttää kestävän pitkään tai sitä on vaikea edes arvioida, lähde selvittämään muita vaihtoehtoja. Varaa aika velkaneuvojalta tai ota ensin yhteyttä Velkalinjaan tai chatissamme. 

Ulosotto voi olla myös välivaihe ennen velkajärjestelyn hakemista. Joskus se on ainut keino, vaikka velat eivät tulisikaan maksetuksi sen kautta. Alasivuilta löydät lisää tietoa näistä tilanteista.


Onko ulosotossa epäselvä, ehkä vanhentunut tai yksipuolisen tuomion perusteella syntynyt ulosottovelka. Ulosmittauspäätös. Mitä sille on tehtävissä? 
Soita velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min).

Kilpailu- ja kuluttajavirasto - Velkojen lopullinen vanhentuminen

Velka vanhenee lopullisesti yleensä 15 vuodessa 

Vuoden 2008 alusta astuivat voimaan säännökset velkojen lopullisesta vanhentumisesta. Säännöksiä täydennettiin vuoden 2015 alusta voimaantulleilla muutoksilla.

Säännökset koskevat yksityishenkilöiden rahavelkoja. Nämä velat vanhentuvat lopullisesti 
  • 15 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta 
  • 20 vuodessa velan erääntymisestä, jos velkojana on yritys tai yhteisö 
  • 20 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on yksityishenkilö 
  • 20 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta, jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalvelukseen 
  • 25 vuodessa velan erääntymisestä, jos velkojana on yksityishenkilö.
Tuomioistuin voi antaa päätöksen ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan pidentämisestä 10 vuodella, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkomista (esim. kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan tai salannut tietoja tai antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan). Määräajan jatkamiskanne tulee nostaa 2 vuoden kuluessa alkuperäisen ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan päättymisestä


Lopullisen vanhentumisen määräajan laskeminen 
Lopullinen vanhentumisaika lasketaan kahdella rinnakkaisella ja toisistaan riippumattomalla tavalla: täytäntöönpanoperusteen (tuomion) antamisesta ja velan erääntymisestä. Velka on vanhentunut kun jompikumpi vanhentumisaika on kulunut umpeen. 

Ulosottoperusteesta (tuomio tai yksipuolinen tuomio) laskettava lopullinen vanhentumisaika on tullut osittain taannehtivasti voimaan siten, että 
  • jos velkaa koskeva ulosottoperuste (tuomio) on annettu ennen 1.3.1993, 15 vuoden vanhentumisajan mukainen määräaika on kulunut umpeen 1.3.2008 ja 
  • jos vanhentumisaika on ollut 20 vuotta, määräaika on kulunut umpeen 1.3.2013. Jos ulosottoperuste (tuomio) on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, määräaika (15 tai 20 vuotta) lasketaan lopullisen tuomion antopäivästä. 

Vuoden 2015 alusta voimaantullut velan erääntymisestä laskettava vanhentuminen lasketaan osittain taannehtivasti siten, että lain voimaan tullessa 1.1.2015 vanhentumisajasta on kulunut enintään 15 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että velkoja voi periä saataviaan lain voimaantulon 1.1.2015 jälkeen vielä 5 tai 10 vuotta velkaan sovellettavasta vanhentumisajasta riippuen.

Asiasanat: Velka, Velkaneuvonta, Velkojen vanhentuminen


Onko ulosotossa epäselvä, ehkä vanhentunut tai yksipuolisen tuomion perusteella syntynyt ulosottovelka. Ulosmittauspäätös. Mitä sille on tehtävissä? Soita velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min).

Velallisten tuki ry - tiedote velkojen vanhentumisesta

Merkittävä määrä sopimukseen perustuvia rahavelkoja vanhenee vuodenvaihteessa, arvioi Valtakunnanvoudinviraston johtava hallintovouti Terhi Salmela STT:lle. 

Velkojen vanheneminen perustuu vuonna 2015 tehtyyn lakimuutokseen, joka sääti velalle 20 vuoden vanhenemisajan. Yksityishenkilöiden välisellä velalla vanhenemisaika on 25 vuotta. Velkojen vanhenemista sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa erääntyneisiin velkoihin. 

Lain voimaan tullessa kuitenkin säädettiin, että vanhojen velkojen vanhentumisajasta oli tuolloin kulunut enintään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat vuodenvaihteessa. Tällaisia vanhenevia sopimusvelkoja voivat olla muun muassa vuokravelat tai puhelinlaskut. Hallintovouti Salmelan mukaan tarkkaa käsitystä vanhenevien velkojen määrästä ei vielä ole. 
– Muutama iso velkojataho on arvioinut, että tätä koskevia ilmoituksia voisi tulla vähintään 14 000 kappaletta. Ilmoitusten kokonaismäärää ei tässä vaiheessa pystytä arvioimaan, mutta mahdollisesti määrä voi olla suurikin, Salmela sanoo. Ulosmitattu omaisuus ei palaudu velan vanhetessa. Jo ennen vuotta 2015 velat ovat vanhentuneet pääsäännön mukaan kolmessa vuodessa, ellei velkoja katkaissut velan vanhentumista. Tämän saattoi tehdä esimerkiksi muistuttamalla velasta tai sopimalla maksujärjestelystä. Velkoja saattoi näillä toimilla pidentää velan perintää määrättömän ajan. Vuodesta 2015 lähtien veloilla on kuitenkin ollut ehdoton vanhentumisaika. 

Velan vanheneminen ei kuitenkaan koske omaisuutta, joka on ennen vuodenvaihdetta ehditty ulosmitata. Ulosmittauksesta saadut varat voidaan vuodenvaihteen jälkeenkin käyttää vanhentuneen velan lyhentämiseen. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva ulosottotoimea johtava keskusvirasto. Ulosmitattu omaisuus ei palaudu velan vanhetessa Jo ennen vuotta 2015 velat ovat vanhentuneet pääsäännön mukaan kolmessa vuodessa, ellei velkoja katkaissut velan vanhentumista. Tämän saattoi tehdä esimerkiksi muistuttamalla velasta tai sopimalla maksujärjestelystä. Velkoja saattoi näillä toimilla pidentää velan perintää määrättömän ajan. Vuodesta 2015 lähtien veloilla on kuitenkin ollut ehdoton vanhentumisaika. Velan vanheneminen ei kuitenkaan koske omaisuutta, joka on ennen vuodenvaihdetta ehditty ulosmitata. Ulosmittauksesta saadut varat voidaan vuodenvaihteen jälkeenkin käyttää vanhentuneen velan lyhentämiseen. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva ulosottotoimea johtava keskusvirasto. Liisa Mariapori: Suuri osa vanhoista veloista vanheni 1.1.2020. Vanhentuminen ei välttämättä kuitenkaan estä velkojen perimistä sen vuoksi. että ulosottoviranomaiset, perintätoimistot ja käräjäoikeudet eivät tutki viran puolesta velkojen vanhentumista, vaan velallisten pitää itse osata vedota vanhentumiseen. Ulosottoviranomaiset ja perintätoimistot perivät vanhentuneita velkoja, jos velallinen itse ei niitä kiistä. Käräjäoikeudet tekevät yksipuolisia tuomioita summaarisessa menettelyssä noin 450.000 vuodessa tutkimatta lainkaan velan perustetta tai velan vanhentumista. Siksi on erittäin tärkeää, että jokainen velallinen tutkii tarkoin omien velkojensa vanhentumisen. Velallisen oma aktiivisuus on ainoa keino välttää velan laiton perintä ja laiton ulosotto. Yksipuoliset tuomiot ja summaarinen menettely on tuotu Suomen lainsäädäntöön 1.1.1991 ja siitä lähtien näitä hallitusmuodon ja perustuslain kanssa ristiriidassa olevia yksipuolisia tuomioita on tehty todella paljon ja niillä on riistetty suomalaisten omaisuudet vastoin EIS:n säännöksiä. Koko Suomen oikeuslaitos polkee siis suomalaisten ihmisoikeuksia, ovat polkeneet jo 30 vuotta, mutta Suomen poliitikot eivät edelleenkään tee asian hyväksi mitään. 

 Miksi eivät tee?

Onko ulosotossa epäselvä, ehkä vanhentunut tai yksipuolisen tuomion perusteella syntynyt ulosottovelka. Ulosmittauspäätös. Mitä sille on tehtävissä? Soita velkaneuvontaan numeroon 0600 0 60010 (1,79 euroa/min).

KKV:n ryhmäkanne (Kuluttaja- ja kilpailuvirasto)

1. Kenelle ohjeet on tarkoitettu
Nämä ohjeet soveltuvat vain kuluttajavelallisille, joiden luottosopimuksen todellinen vuosikorko on yli 50 % ja sopimus on tehty ennen 1.9.2019. 1.9.2019 jälkeen kuluttajaluottojen luottokustannuksia koskeva sääntely muuttui niin, että luoton määrästä riippumatta luoton vuotuinen nimelliskorko voi olla enintään 20 prosenttia. Tämä hintasääntelyn tiukennus ei kuitenkaan koske ennen 1.9.2019 solmittuja luottosopimuksia. Ohjeet perustuvat lainsäädäntöön sekä tuomioistuinten ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksiin pikaluottoasioissa. Ohjeet eivät kuitenkaan välttämättä sovellu kaikkiin tilanteisiin. Kuluttaja-asiamies ei voi myöskään taata, että tuomioistuimet kaikissa tapauksissa päätyvät vaatimuksen mukaiseen lopputulokseen. Kuluttaja-asiamies harkitsee nostavansa ryhmäkanteet kahdesta J.W.-Yhtiöt Oy:n ja Euro24 Finance Oy:n myöntämästä luotosta, joilla on kohtuuttomat luottokustannukset. Lue lisää mahdollisesta ryhmäkanteesta ja asian etenemisestä ennakkoilmoittautumisen päätyttyä 22.11.2019. 
2.Mitä voit vaatia Tilanteesta riippuen voit vaatia, että luottokustannuksia kohtuullistetaan, jolloin maksettavaksesi tulevat kustannukset vähenisivät. Tietyissä tilanteissa on mahdollista vaatia, että luottokustannukset poistetaan kokonaan, jolloin sinun tarvitsisi maksaa takaisin vain nostamasi pääoma. 
2.1. Luottokustannusten kohtuullistaminen Voit vaatia, että sinun ei tarvitse maksaa luotosta luottokustannuksina enempää kuin 50 prosentin todellista vuosikorkoa vastaava määrä. Tämä perustuu käräjäoikeuksissa ja kuluttajariitalautakunnassa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen perusteella syntyneeseen ratkaisukäytäntöön (Kuluttajariitalautakunnan päätöksiä), ks. myös KKO 2015:60) Voit tarkistaa luotonantajan ilmoittaman luoton todellisen vuosikoron määrän luotonantajan verkkopalvelusta TAI luotonantajan sähköpostiisi toimittamasta luottosopimuksesta ja/tai vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomakkeelta. 
2.2. Luottokustannusten mitätöiminen Jos kohtuuttomien luottokustannusten lisäksi luottokustannuksia koskevat ehdot on kerrottu markkinoinnissa tai luottoasiakirjoissa epäselvästi, voit vaatia luottokustannusten poistamista jopa kokonaan. Luottoasiakirjoja ovat vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomake, luottosopimus ja yleiset luottoehdot. Pikaluottoyhtiöiden luottoasiakirjoissa on todettu olevan muun muassa seuraavia epäselvästi kerrottuja ehtoja: luoton nimelliskorko on ilmoitettu kuukausikorkona tai muuten virheellisesti todellinen vuosikorko tai nostopalkkion määrä on puuttunut luottoasiakirjoista tai ne on ilmoitettu virheellisesti luoton kokonaiskustannuksista on jätetty kertomatta luoton tyypillistä käyttöä kuvaavalla esimerkillä Ehtojen selkeyden arvioinnissa merkitystä on sillä, jos luotonantaja ei ole toimittanut kuluttajalle luottoa koskevia ennakkotietoja kuluttajansuojalain edellyttämällä tavoin hyvissä ajoin pysyvällä tavalla ennen luottosopimuksen solmimista, esimerkiksi sähköpostilla (KSL 6 a luku 11 § ja 7 luku 9 §). Kuluttajalta ei myöskään saa periä korkoa tai maksuja, jos niistä ei ole sovittu luottosopimuksessa tai luottosopimusta ei ole toimitettu kuluttajalle pysyvällä tavalla (KSL 7 luku 17 § ja KKO 2016:73 kohdat 33 ja 34). 
3. Ohjeet vaatimusten esittämiseen ja siihen liittyvät kulut Velkomusasian vaihe vaikuttaa siihen, missä muodossa ja mihin mennessä voit esittää vaatimuksesi luottokustannustesi pienentämiseksi. Jos sinut on jo haastettu oikeuteen velastasi, valitse alla olevista vaihtoehdoista 
3.1.– 3.3. Jos haluat vaatia luottokustannusten alentamista, vaikka oletkin pystynyt maksamaan ne sopimuksenmukaisesti, katso kohta 
3.4. Lue myös kohta 3.5. Asian riitauttamisesta aiheutuvat kulut. 
3.1. Käräjäoikeudesta on tullut haaste Sinulla on haasteen tiedoksiannosta 14 päivää aikaa vastata haasteeseen. Tiedoksianto tapahtuu päivänä, jonka tuomioistuimeen haastettuna vastaajana merkitset haasteen vastaanottotodistukseen. Haastemies voi toimittaa tiedoksiannon myös puhelimitse, minkä jälkeen haastemies toimittaa asiakirjat sinulle sähköpostitse tai postitse. Tiedoksianto on tällöin tapahtunut puhelun hetkellä. Voit varmistua tiedoksiantopäivästä ja määräpäivästä soittamalla käräjäoikeuteen. Vastauksessa sinun tulee vaatia luottokustannusten kohtuullistamista ja yksilöidä mahdolliset epäselvyydet sopimusasiakirjoissa. Vastaukseen tulee kirjoittaa myös asian diaarinumero, joka löytyy haasteen oikeasta yläkulmasta. Diaarinumero on muodossa E19/xxxx. Jos lähetät vastauksen postitse, sen tulee olla perillä viimeistään vastauksen määräpäivänä. Käräjäoikeuden yhteystiedot löytyvät haasteesta. Käräjäoikeus voi pyynnöstä myöntää lisäaikaa vastauksen jättämiselle. Voit tehdä pyynnön soittamalla käräjäoikeuteen. Lisäaikaa on pyydettävä tiedoksiannon jälkeen ennen varsinaisen vastausajan loppuun kulumista. Jos palautat vastaanottotodistuksen käräjäoikeuteen postitse, lisäaikapyyntö kannattaa tehdä muutaman päivän kuluttua palautuksesta, jotta käräjäoikeudella on tiedossa haasteen tiedoksiantopäivä. Kun olet saanut haastekirjeen, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen avustajaan, joka voi avustaa haasteeseen vastaamisessa. Lue lisää kohdasta 4. Jos et vastaa haasteeseen määräajassa, käräjäoikeus voi antaa asiaa tutkimatta kantajan vaatimusten mukaisen yksipuolisen tuomion. 
3.2. Käräjäoikeus on antanut yksipuolisen tuomion Yksipuolinen tuomio annetaan yleensä vastaajan passiivisuuden perusteella, eli kun et ole antanut vastausta määräajassa. Jos käräjäoikeus on jo antanut yksipuolisen velkomustuomion, voit vielä hakea siihen muutosta takaisinsaanti -nimisessä menettelyssä. Yksipuolisen tuomion antamiselle määräajan kulumisen jälkeen ei ole säädetty määräaikaa, eikä käräjäoikeus erikseen ilmoita sinulle yksipuolisen tuomion antamisesta. Jos vastauksen antamisen määräpäivä tai asian vaihe ei ole tiedossa, voit tiedustella sitä käräjäoikeudesta. Sinun on haettava takaisinsaantia viimeistään 30 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion todistettavasta tiedoksiannosta. Todistettava tiedoksianto tarkoittaa sitä, että yksipuolisen tuomion saaneena kuittaat saaneesi yksipuolisen tuomion tiedoksi ulosottomieheltä, haastemieheltä tai postitse vastaanottotodistuksen allekirjoituksella. Jos yksipuolista tuomiota ei ole annettu todistettavasti tiedoksi esimerkiksi kun olet käynyt ulosottomiehen luona, takaisinsaannin hakemisen määräaika ei ole alkanut kulumaan. Sitä, onko yksipuolinen tuomio annettu todistettavasti tiedoksi, voit tiedustella ulosottovirastosta, jonka toimialueella asut. Takaisinsaantihakemuksessa sinun tulee vaatia luottokustannusten kohtuullistamista ja yksilöidä mahdolliset epäselvyydet sopimusasiakirjoissa. Takaisinsaantihakemukseen tulee kirjoittaa myös asian diaarinumero, joka löytyy haasteen oikeasta yläkulmasta. Diaarinumero on muodossa E19/xxxx. Jos lähetät takaisinsaantihakemuksen postitse, sen tulee olla perillä viimeistään takaisinsaannin määräpäivänä. Käräjäoikeuden yhteystiedot löytyvät haasteesta. Kun olet saanut yksipuolisen tuomion, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen avustajaan, joka voi avustaa takaisinsaantihakemuksen tekemisessä. Lue lisää kohdasta 4. Jos et hae takaisinsaantia määräajassa, yksipuolinen tuomio on lopullinen eikä siihen voi hakea enää muutosta. 
3.3. Käräjäoikeus on antanut tuomion Jos olet vastannut velkomushaasteeseen, tuomioistuimen ratkaisu on nimeltään tuomio. Voit varmistua tuomion antamisen päivästä ja valitusajan määräpäivästä soittamalla käräjäoikeuteen. Jos haluat hakea tuomioon muutosta, siitä tulee ilmoittaa tyytymättömyyttä 7 päivän kuluessa ja tehdä muutoksenhaku 30 päivän kuluessa tuomion antamispäivästä. Ilmoitus tyytymättömyydestä tehdään tuomion antaneelle käräjäoikeudelle. Lomakepohja tyytymättömyyden ilmoittamiseen löytyy oikeuslaitoksen verkkosivuilta. Ilmoituksen voi tehdä myös ilman lomaketta. Jos lähetät tyytymättömyyden ilmoituksen postitse, sen tulee olla perillä viimeistään 7 päivän kuluessa tuomion antamisesta. Lomakkeeseen täydennettävät tiedot sekä käräjäoikeuden yhteystiedot löytyvät haasteesta. Kun olet ilmoittanut tyytymättömyydestä, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen avustajaan, joka voi avustaa muutoksenhaun tekemisessä. Lue lisää kohdasta 4. Jos et ole ilmoittanut tyytymättömyyttä tai hakenut muutosta edellä mainituissa määräajoissa, määräajan kulumisen jälkeen tuomio on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta. 
3.4. Luottoa on maksettu takaisin ajallaan tai siitä on saatu vasta perintätoimiston perintäkirjeitä Voit vastustaa luotonantajan kohtuuttomia vaatimuksia myös ennen kuin velan perintä on edennyt tuomioistuimeen saakka. Voit siis valittaa luoton kuluista, vaikka olet hoitanut luoton maksuerät ajallaan tai vaikka olet vasta saanut perintätoimistolta perintäkirjeitä. Voit tehdä luotonantajalle reklamaation, jossa vaadit luotonantajan tai perintäyhtiön vaatimien luottokustannusten kohtuullistamista ainakin siltä osin, kun todellinen vuosikorko ylittää 50 prosenttia. Voit tarkistaa luoton todellisen vuosikoron määrän luotonantajan verkkopalvelusta TAI luotonantajan sähköpostiisi toimittamasta luottosopimuksesta ja/tai vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomakkeelta. Voit hyödyntää reklamaation tekemisessä oheista reklamaatiopohjaa. Tällä reklamaatiopohjalla voit vaatia vain luottokustannusten kohtuullistamista niiden määrällisen kohtuuttomuuden perusteella. Voit vaatia kohtuullistamista myös muilla perusteilla tai jopa luottokustannusten poistamista kokonaan, jos siihen on esimerkiksi kohdan 2.2. mukainen peruste. Reklamaatiopohja Word-lomake(täytä tietokoneella ja tulosta) PDF-lomake(tulosta ja täytä käsin) Jos reklamaatio ei tuota toivottua tulosta, voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan puhelimitse tai sähköisellä yhteydenottolomakkeella. Yhteydenotto kuluttajaneuvontaan Jos asia ei ratkea kuluttajaoikeusneuvojan välityksellä, voit viedä asian kuluttajariitalautakuntaan, joka voi antaa ratkaisusuosituksen. Kuluttajariitalautakunta voi ratkaisupyynnön käsittelemiseksi edellyttää ensin yhteydenottoa kuluttajaneuvontaan. Asian käsittely kuluttajariitalautakunnassa on asianosaisille maksutonta. 
3.5. Asian riitauttamisesta tuomioistuimessa aiheutuvat kulut Asian riitauttaminen tuomioistuimessa sisältää kuluriskin. Pääsääntö riita-asian tuomioistuinkäsittelyssä on se, että hävinnyt osapuoli joutuu korvaamaan sekä omat että vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Jos vaatimuksista osa ratkaistaan vastaajan (näissä tapauksissa useimmiten velallisen) ja osa kantajan (näissä tapauksissa useimmiten velkojan) hyväksi, molemmat pääsääntöisesti vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. 
4. Mistä apua? Voit kysyä apua seuraavista paikoista asian hoitamiseksi tuomioistuimessa. 
4.1. Oikeusaputoimistot 
Oikeusapu on valtion ylläpitämä oikeudellinen palvelu henkilöille, jotka eivät taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse suoriutumaan palvelun kustannuksista. Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan veloituksetta tai osittaisella omavastuulla valtion varoista. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos oikeusapua hakevalla on oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata. Saako oikeusapua kokonaan maksutta vai vain osittain tai ei ollenkaan, riippuu hakijalle tehtävästä tulo- ja menoselvityksestä. Lue lisää oikeusavusta ja siitä, kenelle oikeusapua myönnetään. 
4.2. Yksityinen avustaja 
Voit antaa asian hoidettavaksi yksityiselle asianajajalle tai oikeudenkäyntilakimiehelle. Jos sinulla on oikeusturvavakuutus, selvitä ensin vakuutusyhtiöstäsi, onko vakuutus käytettävissä oikeudenkäyntikulujen kattamiseen. Oikeusturvavakuutus on yleensä osana kotivakuutusta tai ammattiliiton vakuutusta.

Apua velkaongelmiisi ja velanriitauttamiseen saat soittamalla velkapuhelimeen.  Yksipuolisen tuomion riitauttamiseen on syytä ottaa oikeudellinen avustaja – pyydä tarjous numerosta 0600 0 60010.  
(c)2020, All Rights Reserved
Osumalaskuri: 45850